Demokratian ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat edellytyksiä sille, että Agenda2030:n tavoitteita voidaan eri puolilla maailmaa saavuttaa, Östman sanoo.

Suomi on jo neljättä vuotta peräkkäin kansainvälisen kestävän kehityksen maavertailun ykkösmaa, totesi Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman, kun eduskunta keskusteli YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta.

– Kestävän kehityksen periaatteita edistäville yrityksille ja innovaatioille on yhä enemmän kysyntä. Suomi on alan vahva osaaja, mutta tarvitsemme kansainvälisiä sijoittajia, Östman painotti.

– Yhdysvallat on edelleen Suomen ja Euroopan tärkein liittolainen, ja tätä kumppanuutta pitää vaalia. Vastakkainasettelun sijaan on löydettävä yhteiset intressit.

Hän luottaa, että hallituksen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen avaavat uusia kasvumahdollisuuksia ja vahvistavat Suomen asemaa puhtaiden teknologioiden kehittäjänä. Innovaatioiden edistäminen on elintärkeää talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Östman nosti esiin tulevaisuuden haasteet varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta: Raaka-aineet ja tuotantoketjut, tietoverkot, teknologiat ja osaaminen ovat monimutkaisesti verkottuneita globaalisti.

– Emme ole turvassa kaukana tapahtuvien konfliktien ja luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksilta. Joka sektorilla on välttämätöntä varautua poikkeustilanteisiin. Varautumisajattelun edistämisessä Suomi on toiminut EU:n unilukkarina, mutta edelleen on paljon tehtävää, Östman muistutti.

Kestävän kehityksen ratkaisut, omavaraisuuden vahvistaminen ja huoltovarmuuden parantaminen kulkevat siis käsi kädessä.

Suomen vahvuuksia ovat maailman puhtaimman, antibioottivapaan ruoan tuotanto, kestävä metsätalous ja uusiutuvan energian kehittäminen. Hallitus on sitoutunut ruokaviennin kaksinkertaistamiseen vuoteen 2031 mennessä sekä biokaasutuotannon ja kiertotalouden edistämiseen.

– Ravinteiden ja raaka-aineiden kierrätys on oleellista huoltovarmuuden, kiertotalouden ja ympäristönsuojelun näkökulmista. Onkin syytä pohtia, voisiko EU:n laajuista suljettua kiertoa lisätä asteittain esimerkiksi arvokkaiden maametallien osalta.

– Vesi on yksi arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Sen kansallinen omistus- ja hallintaoikeus on turvattava, kuten hallitus on esittämässä, Östman linjasi.

Myös arktisen alueen merkitys kasvaa nopeasti: Sen turvallisuus on myös Suomen turvallisuutta ja ekologinen kestävyys pohjoisessa ehdottomasti kaikkien etu.

Östman muistutti, että kansainvälinen tilanne on epävakaa, sääntöpohjaista järjestelmää rikotaan ja geopoliittiset muutokset ovat huomattavia. Autoritääriset järjestelmät haastavat liberaalin demokratian asemaa. Etenkin Kiinan nousu globaalin johtajuuden areenalla on muuttanut asetelmia.

– Yhdysvallat on edelleen Suomen ja Euroopan tärkein liittolainen, ja tätä kumppanuutta pitää vaalia. Vastakkainasettelun sijaan on löydettävä yhteiset intressit.