Vuosikymmeniä Helsingin kaupungilla on ollut linjauksena saada laitospaikat minimiin. Aluksi ajettiin alas psykiatriset sairaalat. Tarkoitus ainakin paperilla on ollut, että resursseja lisätään avo- ja kotihoitoon. Se on jäänyt toteuttamatta, huomauttaa KD Naisten Helsingin piiri.

Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on monen vanhuksen ihanne. Käytännössä se ei aina onnistu. Esteenä voi olla muistisairaus, jolloin ei välttämättä itse tajua tilaansa, eikä kotipalveluapua saa tarvetta vastaavasti. Lähiomaiset asuvat kaukana, joten heidän apu ei paljoa auta. Lähellä asuvilla omaisilla voi olla muita syitä, jotka estävät jatkuvan huolenpidon läheisestä. Kohtuutonta muistisairaan kannalta on, jos joutuu asumaan  ”vankina” omassa kodissaan lukkojen takana.

Kuten tiedetään, vanhusväestön lisääntyessä myös muistisairaiden määrä lisääntyy ja jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Muistisairauksista kärsii nykyisin 1250 00 henkilöä. Vuosittain sairastuu arviolta 13 000 henkilöä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, 60-70 %. (Lääkäriliitto 3.11.2017)

Kristillisdemokraattien Helsingin naispiiri vaatii, että Helsingin kaupungin on turvattava vanhus- ja vammaispalveluissa riittävästi erilaisia asumismuotoja  yksilölliset tarpeet huomioiden.

Helsingissä asui vuonna 2022 yli 64–vuotiaita 117 000  henkilöä.  Tuo luku kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. (Helsingin kaupungin tilastoja)

Kristillisdemokraattien Helsingin naispiiri vaatii, että Helsingin kaupungin on turvattava vanhus- ja vammaispalveluissa riittävästi erilaisia asumismuotoja  yksilölliset tarpeet huomioiden.

– Meillä on kansakuntana varaa hoitaa vanhuksemme. Nykyiset vanhukset ovat rakentaneet Suomen hyvinvoinnin! Jos arvomme ovat kohdallaan silloin me hoidamme asian, Helsingin KD-naispiiri muistuttaa.

KD Naisten Helsingin piirin mielestä tarvitaan:

• Monipuolisia viihtyisiä ”vanhainkoteja”, joissa henkilökuntaa on myös yöllä. Muistisairaat ja erityyppiset vammaiset tarvitsevat yöpalveluja.

• Ryhmäkoteja, esimerkiksi useita samalla tontilla. Silloin koti- ja muut palvelut on helppo yhdistää, eikä henkilökunnan aikaa mene matkoihin.

• Palvelutaloja, jotka ovat muun väestön tuntumassa esimerkiksi ostoskeskuksien yhteydessä. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat hyvin tärkeitä kaikille ihmisille.

• Kasvokkain saatavia digipalveluja pitää olla tarjolla kunnan järjestäminä kaikissa tärkeissä asiointikeskuksissa, kuten kaupoissa ja pankeissa.

• Muistisairaille, jotka vielä pystyvät liikkumaan ja haluavat liikkua, täytyy olla mahdollisuus ulkoiluun myös ilman avustajia. Se voidaan toteuttaa siten, että asumisyksikön pihapiiri aidataan ja siinä on lukittava portti.Tontti saisi olla mielellään isohko, jossa olisi puita ja muuta luontoa. Niillä on tervehdyttävä ja rauhoittava merkitys kenelle tahansa.

• Henkilökunnan riittävyys on taattava, asumismuodosta riippumatta.